When 2 comes 3

When 2 comes 3

maanantai 30. joulukuuta 2013

Joulun jälkeen,

ei ainakaan ole poutasää.

Ensinnäkin, vettä sataa kuin esterin perseestä (rekkamiestäällätaasmoi!)
Ei juuri tällä hetkellä, mutta esimerkiksi jouluaattona sitä tuli. Paljon. Vettä. Ei lunta.
Eipä ole talvesta tietoakaan. Paitsi joskus öisin, kun tiet on niin liukkaita, että ei meinaa auto hallinnassa pysyä. Miksi ajan öisin? Sitä en tiedä. Hullu mikä hullu.

Pari viikkoa edellisestä neuvolasta. Oli oikein neuvolalääkäri. Se täti nyt ei ihmeitä tehnyt (eikä kyllä tarvinnutkaan silti), kaikki oli suht normaalisti. Pissassa protskuplussa ja sisätutkimuksen tehtyään lekuri totesi kättään katsellessaan, että juu, aika paljon tätä valkovuotoa. Minä siihen, että juu, aika paljon, ihan naapurinkin tarpeisiin. Muuten mentiin suht normaaleilla käyrillä. Hemppa alle sata edelleen.

Aina höösätään siitä, että raskauden aikainen ongelma on ummetus. OLISIKIN! Se on aivan se ja sama mitä meikäläinen laittaa tai on laittamatta suustaan sisään, niin pelkkiä varpusia lentää. Joku kyseli mammaryhmässä, että laittaako rautalisä vatsani sekaisin? Ei laita, se vaan vaihtaa mun varpusparven väriä... Jos kotivaaka pitää paikkansa, niin paino on tippunut viime neukusta tähän päivään ja jos vaaka tosiaan on oikeassa, niin syy on täysin tämä mun ruuansulatus. Eli sitten mäkkisafkalla, kaurapuurolla tai niiden yhdistelmällä niin varpusia varpusia... Ei laisinkaan huvittavaa, koska tilanne alkaa muistuttaa tautia nimeltä ripuli. Se tulee kun on tullakseen eikä kysele aikaa eikä paikkaa...

Saankohan koskaan kirjoitettua tänne mitään positiivista? Mahtaa olla köyhä elämä.

No, onnellisuutta on se, että osaan jo erottaa sen, koska tyyppi punkeaa takapuoltaan rinnan alta ulos :D ennen kaikki potkut tuntuivat samalta, mutta nyt sen osaa jo erottaa. Tai ainakin kuvittelee osaavansa. Siis sillä perusteella, että tyyppi oli viime neukussakin jo raivotarjonnassa kuuppa alaspäin.

Huomenna on monella tapaa erikoinen päivä.
Vuoden viimeinen päivä. Aamulla neuvola. Viikkoja tasan 30+0!!!!!!!!!!!!
Jotenkin ei vaan pysty käsittämään, vieläkään. Ehkä sitten maaliskuussa? :)

Entinen appiukko nukkui pois viime yönä. Enpä olis uskonut, että ottaa näin koville.
Eipä oikein tiedä mihin suuntaisi ajatuksensa.
Harmittaa ja mietityttää.
Onneksi silti kliseisesti tiedän, että hän on nyt paremmassa paikassa eikä varmasti tunne enää kipua.

Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän.
Yht’äkkiä huomaa se päättyikin tähän.
Kun sammui sydän läheisen.
On aika surun hiljaisen. 

<3

tiistai 17. joulukuuta 2013

Vieläki hiukan jäljellä...

Tattadaddadadaaaaa, viikkoja 28+0!

Tuorein otos 27+5 <3

Viime viikolla sekosin kai ensimmäisen kerran ja väitin, että tänään tiistaina viikkoja täyttyy 27.
Kymmenen viikon päästä ei varmaan kiinnosta hiukkaakaan silti, kunhan pääsisi synnyttämään :D

Tuleva iskä teki ensimmäisen omatoimihankinnan! <3


Tasaisesti on sujunut, sanottakoon. Olo on kuin sotanorsulla tai ryhävalaalla, koska sohvaltakin nouseminen tuottaa tuskaa ja puuskutusta ja mies kysyy, että voiko auttaa. Mitäpä siihen vastaat? No rääkäset tietysti, että ei saatana tartte auttaa. Kyllähän sieltä ylös pääsee, kun nousun suunnittelee, mutta syytä olis ehkä opetella ottamaan apua myös vastaan. Jos ei sohvalta nousemisessa niin jossain muussa! Mutta minkäs teet kun tällainen jääräpää olet? Jep.

Lienenkö tätä vertailua vielä julkaissutkaan...
17.9. ja 5.12. :)

En liiemmin luota kotivaakaani, mutta se väitti eilen, että kiloja olisi tullut tähän mennessä 12 ja sadan kilon raja painossa olisi nyt ylitetty. Tuskin se kaukana on, mutta kauhistuttaa silti. Toisaalta, suuri osa kiloista jää laitokselle, ainakin niin ne väittävät. Enpä taida ressata, elämä antaa sen mitä se antaa, olkoon ne sitten liikakiloja tai ei.

Enpä voinut vastustaa tätä 3e:n tarjousta, kun se sopi tulevaan vaariin kuin nenä päähän :)


Huomenna olisi vuorossa ensimmäinen neuvolalääkäri. Täytyy myöntää, että pelottaa. Ei lääkäri sinäänsä, mutta kun sitä kehittelee päässään kaikenlaista vaivaa ja juttua ja sitten on varma, että omistaa ne kaikki ja seuraukset ovat kauheat.

Tilannehan on se, että Taiston liikkeet on vähentyneet radikaalisti. Tiedostan sen, että sikiöillä on aikoja, kun ne eivät niin ahkerasti potki ja sätki. Se vaan pelästyttää, kun toinen on ollut suht aktiivinen ja sitten ei olekaan. Ja olenko soittanut minnekään asiasta? No en. Samalla kun olen paniikissa niin olen vähätellyt asiaani ja ajatellut, että varmasti on jollain suurempiakin ongelmia. Ja kun toinen ei siis ole lopettanut potkimista niin olen yrittänyt rauhoitella itseäni, että eiköhän tää tästä.

Lintuperspektiivistä se on valtava. Ja arpinen :D

Toinen asia mikä mietityttää, on nämä eritehommat. Valkovuoto mulla on ollut alusta asti ihan valtaisaa. Tiedän miltä valkovuoto näyttää, se on valkoista mönjää! :D Mutta kun tasaiseen tahtiin joka päivä ovat nuo aluspöksyt olleet enemmänkin märät kuin valkovuotoiset niin vähän mietityttää... Jostain kehittelin päähäni ajatuksen tihkuvasta lapsivedestä. Mammaryhmässä jo kyselin mielipiteitä, että miltä lapsivesi haisee. Sperma, shampanja, makea ja mitä muita sieltä tuli. Nojuu, sellaistahan se on. Unissani jo näin kuinka Taisto potkii viimeisillä voimillaan apua, että etkö typerä akka tajua, että uimavesi pääsi loppumaan...

Eritteistä jatkaakseni, niin erilaiset klompit mietityttävät myös. Valkoiset limaklompit olen vielä "sulattanut" mutta kun klompit ovat alkaneet vihertää niin varmuus limatulpan irtoamisesta tai muusta yhtä on nostanut päätään ja tullut uniin. KRAAK! Pissassa on koko raskauden ollut haalea plussa ja neukun mukaan syytä huoleen ei ole, kun valkovuoto on niin runsasta.

Yritä tässä nyt nauttia sitten. Onneks se lääkäri on huomenna, vaikka tosissaan pelottaakin koko setti.

Huikean hieno synttärikakku!

Viime vloppuna oltiin synttäreillä ja maailman rakkain kummisetä kaappasi kainaloonsa pimeällä metsätiellä ja tokaisi, että vaikka tämä maailman suurin klisee onkin, niin raskaus sopii Anni sulle! Sä näytät todella kauniilta! Voin kertoa, että itku tuli. On se niin paras!!!

Vertailun vuoksi...
Sama mekko, eri viikot!
10 ja 27 :)
<3




tiistai 3. joulukuuta 2013

Jos nyt vertaa,

niin onhan se vatsa hiukan kasvanut tuossa 9vkon aikana <3



Kulma ehkä on hiukan eri, mutta kuitennii :)

Neuvola, osa 4?

Tadaa, tänään viikkoja 26+0! Jälleen voisi todeta ajan nopeasti kulumisesta jotain...

Neuvola oli suht lyhyt ja ytimekäs ja hyvä silti niin.

Pissassa edelleen haalea plussa, niin kuin on ollut alusta asti. Ei aiheuta toimenpiteitä, toiset vaan vuotaa enemmän kuin toiset. Kiusallinen ja ärsyttävä vaiva, mutta aika pieni kuitenkin verrattuna moniin kauhutarinoihin.

Painoa on kokonaisuudessaan tullut vajaa 10kg ja terkan mielestä se on jopa tällaiselle isokokoiselle ihmiselle ihan ok. Sf-mitta pompsahti kuukaudessa 3cm, ollen nyt siis 27cm kaikkineen. Käyrät tasoittuivat viime kerrasta hurjasti.

Mutta se penteleen hemppa kiusaa edelleen. Eipä ollut enää kuin 100. Silläkin uhalla, että vatsa on ruikulilla, niin pakko aloittaa sitä rautakuuria enemmän kuin todenteolla taas. Fundeerasin, josko Obsidan + maitohapot saisivat arvot paremmiksi ja vatsan pysymään edes hiukan kunnossa. Yrittänyttä ei laiteta.

Pulssi oli hieman alhainen, syytettiin orastavaa flunssaa, samoin kuin hieman nousseista paineista. Paineet ovat kyllä olleet koko ajan normaalit, mutta pientä noususuhdannetta on ollut havaittavissa. Neukku vielä lähtiessä painotti, että älä sitten joulua ainakaan stressaa. Totesin, että en vietä joulua kaapissa, joten niitä en ainakaan siivoa ja ruokaakaan en laita vaan syön koko joulun muualla ja kotona vain suklaata :D

Johonkin rokotetutkimukseenkin päädyin osallistumaan. Rokotetutkimus johtaa sinäänsä harhaan, että tässä ei rokoteta ketään. Meikäläinen käy raskauden aikana kerran verikokeissa, synnärillä napanuorasta otetaan yksi näyte ja ipanasta sitten 2vkon-2vuoden ikäisenä yksi näyte. Tällä tavoin tutkijat seuloo, no jotain ja kehittää rokotusta johonkin virukseen? Olisko voinut olla rs-virus? Pääni on niin hatara ettei pysty muistamaan tarkkaan ja jalat ei jaksa raahautua kassille hakemaan esitettä :D Porkkana tässä hommassa on se, että tutkiva taho tarjoaa parin vuoden ilmaiset lääkärikäynnit heillä, koskien lähinnä kai näitä hengitystieinfektioita.

Olo on kaikkinensa vähän tukala, mutta siedettävä. Töihin palasin eilen ja sen huomasi väsymyksessä illalla kyllä. Onneksi on osa-aikatyö ettei tarvi joka päivä siellä rampata :D

Illalla perhevalmennus osa II, nimeltään lastenhoitotunti! Saa nähdä mitä tuleman pitää. Eniten kiinnostaa kuitenkin kirkkoherran vierailu ja kasteesta kuuleminen. Avoimin mielin kaikkineen.

Möhömaha isse!

Missä on mun tissit?


 ***
Salaa haaveilen, että Taiston ristiäisissä joko kuunnellaan tämä tai saan sinne jonkun tätä laulamaan <3
Egotrippi - Mestaripiirros