When 2 comes 3

When 2 comes 3

tiistai 17. joulukuuta 2013

Vieläki hiukan jäljellä...

Tattadaddadadaaaaa, viikkoja 28+0!

Tuorein otos 27+5 <3

Viime viikolla sekosin kai ensimmäisen kerran ja väitin, että tänään tiistaina viikkoja täyttyy 27.
Kymmenen viikon päästä ei varmaan kiinnosta hiukkaakaan silti, kunhan pääsisi synnyttämään :D

Tuleva iskä teki ensimmäisen omatoimihankinnan! <3


Tasaisesti on sujunut, sanottakoon. Olo on kuin sotanorsulla tai ryhävalaalla, koska sohvaltakin nouseminen tuottaa tuskaa ja puuskutusta ja mies kysyy, että voiko auttaa. Mitäpä siihen vastaat? No rääkäset tietysti, että ei saatana tartte auttaa. Kyllähän sieltä ylös pääsee, kun nousun suunnittelee, mutta syytä olis ehkä opetella ottamaan apua myös vastaan. Jos ei sohvalta nousemisessa niin jossain muussa! Mutta minkäs teet kun tällainen jääräpää olet? Jep.

Lienenkö tätä vertailua vielä julkaissutkaan...
17.9. ja 5.12. :)

En liiemmin luota kotivaakaani, mutta se väitti eilen, että kiloja olisi tullut tähän mennessä 12 ja sadan kilon raja painossa olisi nyt ylitetty. Tuskin se kaukana on, mutta kauhistuttaa silti. Toisaalta, suuri osa kiloista jää laitokselle, ainakin niin ne väittävät. Enpä taida ressata, elämä antaa sen mitä se antaa, olkoon ne sitten liikakiloja tai ei.

Enpä voinut vastustaa tätä 3e:n tarjousta, kun se sopi tulevaan vaariin kuin nenä päähän :)


Huomenna olisi vuorossa ensimmäinen neuvolalääkäri. Täytyy myöntää, että pelottaa. Ei lääkäri sinäänsä, mutta kun sitä kehittelee päässään kaikenlaista vaivaa ja juttua ja sitten on varma, että omistaa ne kaikki ja seuraukset ovat kauheat.

Tilannehan on se, että Taiston liikkeet on vähentyneet radikaalisti. Tiedostan sen, että sikiöillä on aikoja, kun ne eivät niin ahkerasti potki ja sätki. Se vaan pelästyttää, kun toinen on ollut suht aktiivinen ja sitten ei olekaan. Ja olenko soittanut minnekään asiasta? No en. Samalla kun olen paniikissa niin olen vähätellyt asiaani ja ajatellut, että varmasti on jollain suurempiakin ongelmia. Ja kun toinen ei siis ole lopettanut potkimista niin olen yrittänyt rauhoitella itseäni, että eiköhän tää tästä.

Lintuperspektiivistä se on valtava. Ja arpinen :D

Toinen asia mikä mietityttää, on nämä eritehommat. Valkovuoto mulla on ollut alusta asti ihan valtaisaa. Tiedän miltä valkovuoto näyttää, se on valkoista mönjää! :D Mutta kun tasaiseen tahtiin joka päivä ovat nuo aluspöksyt olleet enemmänkin märät kuin valkovuotoiset niin vähän mietityttää... Jostain kehittelin päähäni ajatuksen tihkuvasta lapsivedestä. Mammaryhmässä jo kyselin mielipiteitä, että miltä lapsivesi haisee. Sperma, shampanja, makea ja mitä muita sieltä tuli. Nojuu, sellaistahan se on. Unissani jo näin kuinka Taisto potkii viimeisillä voimillaan apua, että etkö typerä akka tajua, että uimavesi pääsi loppumaan...

Eritteistä jatkaakseni, niin erilaiset klompit mietityttävät myös. Valkoiset limaklompit olen vielä "sulattanut" mutta kun klompit ovat alkaneet vihertää niin varmuus limatulpan irtoamisesta tai muusta yhtä on nostanut päätään ja tullut uniin. KRAAK! Pissassa on koko raskauden ollut haalea plussa ja neukun mukaan syytä huoleen ei ole, kun valkovuoto on niin runsasta.

Yritä tässä nyt nauttia sitten. Onneks se lääkäri on huomenna, vaikka tosissaan pelottaakin koko setti.

Huikean hieno synttärikakku!

Viime vloppuna oltiin synttäreillä ja maailman rakkain kummisetä kaappasi kainaloonsa pimeällä metsätiellä ja tokaisi, että vaikka tämä maailman suurin klisee onkin, niin raskaus sopii Anni sulle! Sä näytät todella kauniilta! Voin kertoa, että itku tuli. On se niin paras!!!

Vertailun vuoksi...
Sama mekko, eri viikot!
10 ja 27 :)
<3




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti