When 2 comes 3

When 2 comes 3

lauantai 30. marraskuuta 2013

Perhevalmennus

Niinpä, valmennus tässä kai päällimmäisenä on mielessä. Neukku järjestää oman kahden kerran perhevalmennuksen ja eka kerta on takana. En pitänyt käynnistäni. En. Väittävät kärkkääksi.

En kiellä sitä, etteikö tuollainen valmennus olisi hyvä juttu niille, jotka sellaista tarvitsevat. Mutta kun tällä haavaa olen omalta kohdaltani sitä mieltä, että tuhlasin 2h hyvää telkkari/parisuhde/ulkoilu/syömis/tms. -aikaa istumalla neuvolassa ja katsomalla VHS (!!!!!!!) -nauhurista synnytysvideota, jossa synnytys oli toinen, nopea ja kaikki meni hyvin. Miksi oi miksi ihmisille maalataan pilvilinnoja asiasta? Jep, ei siellä nyt tarvitse näyttää mitään maailman kauheintakaan synnytystä, mutta joku balanssi olisi hyvä löytää. Varsinkin kun katselijoita on ensikertalaisia.

Kalvosulkeiset. Hei KALVOSULKEISET!!! Mulle tekniikka on iso osa elämää ja mä arvostan nykyajan vehkeitä ja vempeleitä. Totaalinen turhautuminen kalvoihin, joiden väristä jo näki, että ne on ehkä -80 -luvulta.

Mehu ja pippari oli ihan kiva lisä.

Jälkimmäinen osio koostui parisuhteen ja vanhemmuuden roolikartoista. KRAAK! Tämä oli nyt se kohta, kun tunsin jotain nykyisestä koulutuksesta ja työhistoriasta menneen perille ja kaaliin asti. Olisin itse vetänyt moisen karttojen tulkitsemisen miljoona kertaa paremmin kuin sen nyt tehnyt ihminen. Mitä analysointia on paperista lukeminen? Kuka avautuu mahdollisesti kipeistäkin asioista isossa porukassa, jossa kaikki ovat vieraita toisilleen? Hei haloo! Jälleen taas ihan pätevä ajatus, toteutus vaan ontuu.

Ei oo näemmä taas mikään tällä mammalla hyvin.

Asia mikä myös ärsyttää, on se, että ihmisen raskaus nostetaan jotenkin keskiöön, ehkä vähän turhankin suurella volyymilla. Kyllä, arvostan sitä, että mun raskaus huomioidaan (ei tarvi nostaa, rehkiä jne.), mutta rajansa kaikella. Kun jokainen asia esitetään niin, että aloitetaan sanoilla "sitten kun Annina on jakautunut...", "siksi koska Annina on raskaana..." tai vaikkapa "sun on helppo eläytyä synnyttäjän rooliin...", niin palaa noi hihat entistä nopeampaa. Raskaus on saanut meikäläisen, kuten aiemminkin jo mainittu, niin äärettömän äkkipikaiseksi ja tällaisissa tilanteissa se korostuu edelleen ja myös kertautuu.

Mutta silti,
edelleen olen suunnattoman onnellinen, vaikka olo on fyysisesti tosi kurja.
Mahtavuutta on zumbat ja jumpat vatsassa, myös ne potkut, jotka on kohdistettu suoraan virtsarakkoon <3

Nillityspostaukseen ei ollut edes uusia kuvia tarjolla :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti